Raskausviikkot 5-8

Raskausviikko 5

Plussan jälkeen latasin heti raskaus appin. Viimeksi käytin Preglifea, mutta jostain syystä en saanut ladattua sitä. Päädyin nyt sitten lataamaan Pregnancyn. Molemmissa kerrotaan missä vaiheessa raskaus on, ja mitä on odotettavissa. 

Tällä viikolla myös soitin neuvolaan varatakseni ajan neuvolaan. Toivoin samaa hoitajaa, joka meillä on Hugon kanssa. Ilokseni hänelle löytyikin aika reilu viikon päähän. Neuvolakäynnin jälkeen sitten pääsee varaamaan aikaa ensimmäiseen ultraan.

Tähän viikkoon on mahtunut jännitystä, sillä muutamana päivänä wc käynnin yhteydessä tuli kirkasta verta pyyhityäessä. Olin aivan varma, että nyt keskenmeno alkaa. Tällä tavalla se viimeksikin alkoi. Verta ei kuitenkaan alkanut parin seuraavan päivän aikana tulla lisää, joten neuvolaan soitettuani hieman rauhoituin. Valmistelen itseäni kuitenkin tähän mahdollisuuteen, sillä suru tulee olemaan iso jos taas näin käy. Jännitän jokaista vessakäyntiä. Toivottavasti pieni kuitenkin pysyisi matkassa mukana ja olisi terve ❤️

Raskausviikko 6

Jokaisesta päivästä olen onnellinen ja helpottunut, uusia vuotoja ei ole tullut. 

Oireita on tällä viikolla ollut jäätävä turvotus ja silloin tällöin närästys. Tuntuu, että kaikki varmasti huomaavat jo raskauden turvotuksen takia koetan käyttää väljiä tunikoita. Syödä pitää myös säännöllisesti, muuten tulee huono olo. Töiden jälkeen olen huomattavasti väsyneempi kuin ennen. Hermo on myös vähän kireällä.

5+4 huomasin rintojen arkuuden. Välillä myös vihloo vatsaa, jos nostaa tai nousee liian nopeasti. 

5+6 iski niin kova väsymys, että olisin vain halunnut kesken päivän kotiin nukkumaan. Myös etova olo äityi niin pahaksi lounaalla, että jouduin poistumaan vessaan kesken kaiken. 

Raskausviikko 7

Väsymys ja huono olo sen kun jatkuu. En ainakaan muista, että Hugoa odottaessa olisi ollut samanlaista.

Myös vatsa on kasvanut, ehkä turvotuksesta tai muusta, mutta selkeästi on jo hieman pullahtanut. En saanut koskaan vatsaa palautumaan täysin raskaudesta ja synnytyksestä, joten luulen tämän olevan ainakin osasyy.

Mielitekoja ei ole, mutta suolainen ja raikas auttavat oloon. Koko ajan on myös nälkä! 

Uskaltauduin vielä ainakin tällä viikolla pelaamaan sählyä kavereiden kanssa, mutta täytyi laittaa tykivyö tueksi kaiken varalta. Sen kanssa oli huomattavasti helpompaa. 

Raskausviikko 8

Tällä viikolla on neuvola! Olen odottanut tätä, vaikka keskenmenon pelko edelleen on läsnä. Vaikka ei neuvolassa tehdä ultraa, niin viikkojen mennessä eteenpäin alkaa huolet hieman väistyä. Neuvolan jälkeen pääsee myös varaamaan ultra-aikaa. 

Olo on niin huono ja vatsa alkaa näkyä jo sen verran, että olen töissä kertonut. Menee kaikki loppuun asti hyvin tai ei, niin parempi näin.

Onko meitä kohta 4?!

Meille tulee vauva! Olen niin innoissani ja onnellinen tätä kirjoittaessani. Olemme yrittäneet toista lasta vasta muutaman kuukauden, mutta koska sekä kesken mennyt ensimmäinen raskaus, että Hugo tärppäsivät heti, aloin olla malttamaton. Kiertoni on ollut melkeinpä kellon tarkan säännöllinen, niin sitä on ollut helppo seurata. Ovulaatiosta en kuitenkaan ollut koskaan varma. Tästä turhautuneena tilasin Raskauskeijulta ovulaatiotestipaketin. Noh, ne jäivät nyt käyttämättä. Mukana tuleet kaksi raskaustestiä sen sijaan tuli käytettyä. 

OIREITA

Ensimmäiset oireet olivat lievä kuvotus, pieni paineen tuntu vatsassa sekä huutava nälkä ennen ruoka aikaa. Myös öisin kyljeltä kääntyminen vihaisi uudella tavalla. 

Mieleni on erittäin taitava kehittämään oireita, joten olen parina kuukautena ollut ihan varma raskaudesta. Toivo on kuitenkin päättynyt pettymykseen ja oireet heti hävinneet kun kierto on alkanut. 

AJATUKSIA 

Tällä kertaa jokin oli kuitenkin toisin. Jännitin ja ennakkoon valmistauduin pettymykseen sinä aamuna kun tein testin. On ennenkin käynyt niin, että aamulla ei ole kuukautiset alkaneet, mutta sitten illalla tai seuraavan päivänä on. Heti alkoi kuitenkin tikkuun muodostua kaksi vahvaa viivaa! 

Hugolle emme vielä kerro tai juttele asiasta. Yritän pitää tiedon siihen asti, että olemme turvallisesti ainakin viikon 8 yli. Ensimmäinen raskaus ennen Hugoa päättyi keskenmenoon viikolla 8, joten minulle se on se virstanpylväs jota odotan.

Kun pieni sairastaa

Hugolle nousi aivan yllättäen tavallisen päivän jälkeen kuume, joka sitten kohosi melko korkealle. Olin toki tietoinen, että pienillä lapsilla kuumeella on tapana nousta korkeaksi. Silti huolestuin, kun en saanut sitä kuumelääkkeen avulla laskemaan ja lisäksi Hugo alkoi itkeä vatsaa yöllä.

Soitin lastensairaalaan, ja sieltä sain hoito - ohjeet sekä kehotuksen tarkkailla tilannetta. Kiputilat menivät aika nopeasti ohi, ja uusi annos Buranaa sai kuumeen laskemaan. 

Silmät ristissä menin seuraavana päivänä töihin, kun mieheni jäi pojan kanssa kotiin. 

10 aikaan sain viestin, että olo huonontui, kuume nousi ja Hugo oksensi. Kaiken lisäksi meillä oli alkanut vesikatko. 

Onneksi ehdin ennen Terveystalosta varattua lääkäriaikaa hakea vettä äidiltä, jotta saatiin viltti ja unikaveri likoamaan. 

Täytyy kyllä olla iloinen vakuutuksesta, jonka ansiosta lääkärissä käynti oli nopeaa. Lääkäri tutki, lähetti toiseen huoneeseen verikokeisiin ja koronatestiin. Hugo oli niin reipas! Saimme heti tiedon, että tulehdusarvot olivat koholla ja koronatestin tuloskin tuli jo illalla. 

äidin kainalossa on hyvä nukkua päiväunet ❤️

Illalla alkoi jo selkeästi paraneminen. Kuume ei enää noussut, ruokahalu palasi vähitellen ja yökin meni huomattavasti paremmin. On ne pienet silti sairastuessaan pieniä raasuja. Meillä ainakin äidin ja isin syli oli paras lääke. 

Paluu HopLoppiin

Tänään teimme pitkän tauon jälkeen paluun HopLoppiin. Bongasin viime viikolla tarjouksen, jolla sai kuukausi passin 18 euron hintaan. Ajattelin, että miksikä en hankkisi, kun jo yhdellä käyntikerralla on maksanut itsensä takaisin.

Päätöksen vaikutti myös se, että haluan koronan keskellä myös tukea ko. yritystä, sillä oli surullista lukea Keravalla olleen leikkipuiston kohtalosta.

Lisäksi tutkin nettisivuja ja mielestäni siellä otettiin hygienia ja turvallisuus hyvin huomioon. 

Puistossa oli enemmän porukkaa kuin olin ajatellut, mutta ahdasta ei missään nimessä. Mihinkään ei tarvinnut juurikaan jonotella, vaan saimme vapaasti omassa rauhassa kulkea. 

Oli ihanaa kun Hugon serkkupoika lähti kaveriksi ❤️

Aiemmassa poiketen Hugo jännitti liukumäkiä, mutta kiipeily sujui sitäkin paremmin. Kyllä äiti sai juoksennella välillä perään. 

Uudestaan menemme kyllä piaan. Ja onneksi kokonainen kuukausi aikaa nauttia. Nyt kun säätkin ovat mitä ovat, niin tämä on mainio tapa purkaa energiaa. 

sunnuntain herkuttelua

Tänään vihdoin tein kaurakettuja, joita olen himoinnut monta viikkoa. Olen kuitenkin pyrkinyt rajaamaan maltillisen herkuttelun viikonloppuihin, niin jostain syystä ei vain ole tullut tehtyä.

Alkuperäinen ohje on täältä.

Surautin 1,75 dl kaurahiutaleita blenderissä jauhoksi. Lisäsin jauhoihin 1tl leivinjauhetta, 1 kananmunan, 1.5 dl maitoa, ripauksen suolaa, vaniljaa ja 1 rkl öljyä. Sekoitin kaikki yhteen ja paistoin nokareessa voita. Tällä ohjeella lettuja tuli kolme. 

Tavallisesti käytän vadelmahilloa, mutta koska sitä ei ollut kaapissa, muistin kesällä tekemäni lakkahillon!

 

Ai että, letut maistuivat hyvältä!

Ihanaa sunnuntaita! 

Koulutyöt painaa päälle

Nyt on ensimmäiset 15 opintoviikkoa takana. Niihin sisältyi yhden kokonaisuuden sisään kolme kurssia. Tämän lisäksi kävin vielä matematiikan valmentavan kurssin. Kaksi tenttiä ja yhden kurssin tehtävät palautettu. Vielä viikko huilia ja sitten alkaa uusi opintokokonaisuus. Ä

Viimeisenä palautin työnhakuvidon. Lykkäsin tämän videon tekoa niin pitkään kuin mahdollista. Sen tekeminen nimittäin oli ihan kamalaa! Tuli otettua noin 35 otosta, ennen kuin sain lopulta ihan hyvän otoksen. Noh, nyt se ainakin on tehty! Tenttien tuloksia sitten vaan odotellaan ja toivotaan vähintään 3 arvosanaa.

Matematiikan valmentavan kurssi meni läpi, mikä oli yllättävää, mutta tietysti iso helpotus!

Maanantaina on pääsykokeet ja marraskuun alusta alkaa viimeisen rutistus koulutehtävien kanssa. Sitten onkin aika keskittyä kunnolla perheen yhteiseen aikaan ❤️.  

Korvapuustipäivänä Kinuskipullia!

Aloin himoitsemani jo alkuviikosta pullaa, eikä mitä tahansa pullaa, vaan @Adabakes Kinuskipullia.

Noh, koska edellisestä leipomisesta on jo aikaa, niin lauantain vieraiden kunniaksi ajattelin pyöräyttää näitä testiksi ja ihaniahan niistä tuli! Näitä riitti seuraavallekin päivälle, joka sopivasti sattui olemaan Korvapuustipäivä. 

Pullataikinan päällä voita, Ceylonkanelia ja itse tehtyä suolakinuskia. 

Pitko rullalle ja vuokiin! Hieman kinuski tursusi välistä, mutta leikatulla palalla pyyhäisin palaan mukaan kinuskia ennen kuin asettelin ne vuokaan.

Ohje löytyy Instasta @adabakes, mutta jaan sen myös tähän. 

Pullataikina (n. 20 kpl)

2.5 dl maitoa

1pss kuivahiivaa 

1 dl sokeria 

1,5 tl kardemummaa 

0,5 tl suolaa

muna

75g voita

6-7 dl vehnäjauhoja 

Lämmitä maito n. 42 asteiseksi ja sekoita hiiva joukkoon. Lisää kardemumma, sokeri, suola, muna ja puolet jauhoista joukkoon ja sekoita. Lisää taikinaan loput jauhot vähitellen. Minulla ei mennyt koko 7 dl, olisinkohan käyttänyt yhteensä 6dl. Vaivaa taikinaa hetki ja lisää sulatettu voi. Tässä lisäsin vähän jauhoja ja vaivasin taikinaa n. 8min. Alkuperäisessä ohjeessa oli 15min. Anna kohota vedottomassa ja lämpimässä paikassa 30-45 min. 

Täyte 

2dl kuohukermaa 

2dl fariinisokeria 

0,75 tl sormisuolaa 

2tl Ceylonkanelia 

1 rkl sokeria 

50g voita

Keitä kerma ja fariinisokeri kattilassa ohueksi kinuskiksi n. 8min. Lisää sormisuola joukkoon. Kun taikina on kaulittu levyksi, levitä sulatettu voi taikinan päälle (minulla ei mennyt koko 50g, vaan ehkä puolet). Lisää kaneli ja sokeri sekä puolet kinuskista (loput laitetaan valmiiden pullien päälle). Rullaa pötkö kiinni ja nipistele saumakohta kiinni. Leiklaa n. 2,5 cm paloja ja laita ne vuokiin lappeelteen. Anna kohota. 20min liinan alla. Lisää n. 0,5rkl murutaikinaa pullien päälle ennen uuniin menoa. Paista 200 asteessa 15min. pullia ei voidella. 

Mururaikina

50g voita

0,75g sokeria

1,5 dl jauhoja 

1tl vaniljasokeria 

Nypi paloitellun voin sekaan sokeri, jauho ja vaniljasokeri. 

Kun pullat tulevat uunista, lisää päälle murutaikina ja loput kinuskit. Nauti!! ❤️

Pimeän pelko: opittua, perinnöllistä vai kuuluu kehitykseen?

Minä olen pienenä pelännyt pimeää. Se ei ole aikuisiälläkään laantunut, vaikka osaan järkeillä, ettei mörköjä ole olemassa. Tieto kuitenkin lisää tuskaa, sillä kaikkea muuta pahaa on, jolloin jopa toivoo, että ne möröt olisivat pahinta mitä voi olla.

En edelleenkään tykkää mennä ulos pimeällä, tai edes oman kodin yläkertaan jos olen jo alakerrassa nukkumassa (ja mies ei olisi kotona). Myös kaikki rasahdukset saavat minut pelkäämään ja mielikuvituksen laukkaamaan. Jos mielikuvitusta ei muuten ole, niin tällöin sitä kyllä löytyy. Mökillä olikin kiva käydä huussissa pimeän aikaan!

Mummo osti Joseph pupuyövalaisimen Hugolle kun hän syntyi ❤️

Meidän pallero huutelee yöllä pelkäävänsä, joten sen sijaan, että hän tulisi meidän väliimme, toinen meistä (nyt kuukauden ajan mieheni, kiitos selkäkipuni) menee Hugon lattialle patjalle ja unet jatkuvat sillä. 

Uni maistuu kun yövalaisin valaisee

Olen pohtinut tätä pelkäämistä. Pelkääkö oikeasti, vai olemmeko vahingossa syöttäneet tämän pelkäämisen hänelle. Osasiko hän itse sanoa pelkäävänsä vai sanotimmeko me "Pelkäätkö sinä? " tyyppisesti ja hänpä keksi, että näin saadaan äitiin tai isiin vauhtia. No, niin tai näin, nyt kokeilemme auttaako kunnon yövalo (ihanista ihanin) pitämään möröt loitolla. Hänkin kyllä kuuntelee kaikkia mahdollisia ääniä ja huutelee "Mikä se oli!??". Pahaksi onneksi pihan yksi ränneistä tiputtelee vettä hänen ikkunansa alla ja siitähän kuuluu kiva ääni aika kovaa. Sitä olemme kyllä käyneet ihmettelemässä ulkoa asti.

Luin, että tavallisesti pimeänpelko alkaa noin 3-4 vuoden iässä. Meillä se alkoi siis vähän aiemmin. Tärkeää on myös, että pelkoa ei vähätellä, senpä takia me olemme aina lohuttamassa ja kertomassa mistä eri äänet johtuvat. Tämän valon päällä pitäminen läpi yön (tai ainakin siihen asti, että toinen meistä menee hänen huoneeseensa nukkumaan) onkin tarkoitus olla turvana ja näyttää, ettei mitään pelättävää ole. Muutamana yönä Hugo onkin herännyt ensimmäisen kerran vasta 04-05 maissa, mikä on aika ihanaa. 

Välillä käy jopa niin hyvä tuuri, että pikkumies nukkuu koko yön heräämättä. Aika harvoin, mutta silti! Ja ilman vaippaa mennään myös öisin. Muutamat vahingot on sattuneet, mutta ne voi laskea yhdellä kädellä. 

Ihanaa viikonloppua ❤️

Kiirettä pitää

Ihan huomaamatta on kolmisen viikkoa mennyt edellisestä postauksesta. Tähän kolmeen viikkoon on mahtunut kiireitä opiskelun johdosta, mutta myös meidän ihana "kesäloma" viikko, joka minun koronapositiivisuudestani johtuen siirtyi kesästä syksyyn. Täysin en voi kiirettä syyttää, pieni laiskuus myös iski kirjoittamiseen. Tässä kuitenkin meidän kuulumisia. 

Koulu on ollut mielenkiintoista ja työtä vaativaa. En kyllä mitään muuta odottanutkaan, kun tälle tielle ryhdyin.

Kesälomaa vietimme Kouvolassa ihanien ystäviemme mökillä, Imatralla mieheni mummon luona ja Tampereella pyörähtäen. 

Mökillä parasta oli "uudet lelut" ja kun sai olla joka puolella menossa mukana.

Mustikat ja puolukat maistuivat itse kerättynä suoraa suuhun ❤️

isomummon apuri keräsi omenoita ämpäriin ja eksyi muutama suuhunkin!

Uudet leikkipaikat on ihan parhaita

Pääsimme Tampereelle ennen kovaa myräkkää. Hotellin ikkunasta se näyttäytyi meille vain tuulen huminana.

Lomaviikon aikanakin tuli istuttua kolmena iltana koneella etäluennolla. Matikassa toisen asteen yhtälöt ja erilaiset prosenttilaskut alkavat ehkä hieman palautua muistiin.

Koulusta huolimatta meillä oli ihanaa yhteistä aikaa ❤️. Uutta lomaa jo odotellessa. 

Alanvaihto pienen askeleen lähempänä

Kerroinkin keväällä, että minulla on aikomuksena hakea opiskelemaan vaihtaakseni ammattia. Valitettavasti kuitenkaan kevään yhteishaussa ei irronnut opiskelupaikkaa. Taisi jäädä matematiikasta kiinni, mikä ei sinänsä yllättänyt yhtään. Se ei todella ole koskaan ollut vahvuuteni. 

Mietin kesällä mitä vaihtoehtoja minulla olisi, sillä haluan edelleen opiskelemaan. 

Päädyin ilmoittautumaan avoimen ammattikorkean polkuopintoihin, jossa suoritan 30 opintopistettä syksyn aikana. 

Haen nyt käynnissä olevassa yhteisshaussa uudelleen, mutta jos en tälläkään kerralla pääse tutkinto-opiskelijaksi, teen toiset 30 opintopistettä keväällä ja haen väyläopiskelijoiden haussa (täytyy olla vähintään 55 op tehtynä vähintään 3 keskiarvolla, jotta voi hakea). Jos käykin niin hyvä tuuri, että saan opiskelupaikan kevääksi, on opintoja tehty silloinkin valmiiksi. 

Keittiönpöytä jää koulujuttujen alle hetkessä. Iltaisin oma rauha löytyy varastosta. 

Viikko takana opiskelua 

Opinnot ovat alkaneet vauhdikkaasti. Lähiopetusillat vaihtuivat Zoom ja Teams tunteihin Koronan vuoksi. Täytyy sanoa, että olen aika helpottunut tästä, sillä ylimääräinen matkustaminen jää pois ja voin tehdä opiskelun kotona. 

Miten opiskelu on lähtenyt käyntiin? Olen viikon kokemuskella kauhuissani siitä, miten jaksan ja saan yhdistettyä kokopäivätyön perheen ja opiskelun yhteen. Olen kuitenkin varma, että kaikki menee hyvin. Ihana mieheni tukee täysillä opiskelua ja ottaa iltaisin melkeinpä kokonaan vastuun Hugosta, jotta voin osallistua luennoille ja saan tehtyä tehtäviä. Myös minun äitini on luvannut olla lastenhoitoapuna. Apu on korvaamatonta ja olen suunnattoman kiitollinen, että tukijoukot ovat kunnossa. 

Luennot ovat olleet mielenkiintoisia, mutta kyllä täyttä työtä teettää tehdä itsenäisesti opintojakson tehtävät. Tärkeää onkin jaksottaa ja suunnitella tarkkaan miten opintojen tehtävät meinaa suorittaa, ettei kaikki kasaudu viimeiseen iltaan. 

Ihana opiskelukaveri jakoi tekemänsä "lukujärjestyksen" mihin on merkitty koulupäivät ja suositellut tehtävien dedikset. 

Ensi viikko onkin itseopiskelun aikaa ä, ennen kuin taas sauraavalla viikolla on niin sanotut lähiopetukset. Jaiks! Varsinkin kun kursseista pitäisi saada vähintään numero 3. 

Staycation - Hääpäivää viettämässä

Mikä ihana viikonloppu! Viimeaikaiset suunnitelmien peruuntumiset ja sairastelut eivät onneksi pilanneet tätä viikonloppua, kun juhlimme viidettä hääpäivämme.

Mieheni oli varannut meille Helsingistä St. George hotellista ihanan ullakkohuoneen ja syömään menimme ranskalaista ruokaa tarjoavaan Pastis ravintolaan. Tietystä syystä (Korona) emme ole päässeet käyttämään joululahjaksi saamaamme lahjakorttia, joten onneksi saimme pidennettyä päiväystä viikolla niin saimme samalla kertaa käytettyä sen. 

Facebook muistutteli ihanista tunnelmista viiden vuoden takaa ja silloinkin ilma oli yhtä täydellinen!

Viralliset hääkuvat otettiin Espoossa Träskendan puistossa. 

Koska olimme rentoutumassa Spa hotellissa, päätin hemmotella itseäni ja varasin ihanan vartalohoidon hotellista. Suosittelen kyllä käymään! Ihanan ammattitainen ja ystävällinen henkilökunta. Turvaväleistä ja hygieniasta huolehdittiin erityisen hyvin ja se näkyi. 

Hoidon jälkeen nautin muutaman lasin vettä ja lounge alueen ihania terveellisiä herkkuja. 

Olemme ottaneet tavaksi pienen irtioton hää- ja ystävänpäivisin. Se kyllä piristää mieltä ja saa silloin viettää kiireetöntä yhdessäoloa. Toki pientä rakasta oli ikävä, mutta hänkin nautti mummun hoivissa ja sai samalla leikkiä mummun naapurissa asuvan serkun kanssa mielin määrin. ❤️

Ja täytyy myöntää, oli taivaallista saada nukkua 12 tunnin yöunet! 

pieniä otteita meidän menusta. Oli mielettömän herkullista! 

Kipu yllätti

Tässä on ollut jonkin aikaa some hiljaisuutta. Meillä on ollut aika kiire ja olen myös halunnut keskittyä Hugoon. Illat menee niin super nopeasti ja illoista on ihana nauttia.

Toinen syy jaksamattomuuteen on ollut viime viikolla alkanut vihlova kipu alaselässä, joka vetää takareittä pitkin nilkkaan asti. Oikeastaan vain seistessä tai kävellessä rauhallisesti kipua ei juuri tunnu. Kaikkein pahin on autosta nouseminen. 

Viime viikolla olin töissä, mutta kipu alkaa sen verran väsyttämään, että olen tämän viikon ainakin sairaslomalla. Toivottavasti ensi viikolla pääsisi normaalisti töihin. Sain terveyskeskuksesta ajan fysioterapeutille ja kävinkin siellä keskiviikkona. 

Sain erilaisia liikkeitä kotona tehtäväksi ja kehotuksen liikkua rauhassa. Sain myös vinkin käyttää jääpussia kipeän kohdan alla ja se auttaakin lieventämällä kipua hetkellisesti. 

Tänään kävin aamulla vesijuoksemassa, mutta 20 minuutin kohdalla totesin, että se riitti. Olen kuitenkin toiveikas, että kipu pikkuhiljaa alkaa hellittää. 

Sillä välin minulla on oma hoitaja, joka haluaa tulla lohduttamaan ❤️

Suussasulavat kakut

Tällä viikolla olen ehtinyt leipoa kaksi kakkua. Ensimmäisellä ilahdutin työkavereita, kun keskiviikkona tuli täyteen 10 vuotta vakitusessa työsuhteessa (ai kamala miten aika rientää!!).

Halusin hyödyntää sesongin mukaan keräämiäni mustikoita ja niinpä päätin kokeilla ensimmäistä kertaa mustikkamoussea. Koska alkuviikko meni aika väsyneesti Hugon levottomien öiden vuoksi, en jaksanut tehdä kakkupohjaa. Tällöin moussekakku on nopea ja herkullinen vaihtoehto! Mustikan kaveriksi yhdistin varman valkosuklaamoussen. Päälle intouduin kokeilemaan uutta tuttavuutta eli vaahtikarkkivaluman.

päälle vielä tuoreita mustikoita ja vaahtokarkkeja, Nam!

Toinen kakku juhlisti mieheni syntymäpäiviä. Tähän sopi hyvin mansikkamoussea sisältävä täytekakku, jossa kermapäällisen lisäksi vaahtokarkkivalumaa. 

Kakku oli samettisen pehmeää ja ihanan raikas. 

Mousset teen periaatteessa aina saman kaavan mukaan. 

* 200g tuorejuustoa 

* 2dl kuohukermaa 

* 2,5 dl sosetta

* 3 - 4 Liivate lehteä 

Ripaus sokeria, vanilja sokeria ja 1rkl vaniljakreemijauhetta (jämäköittöä seosta) 

Valkosuklaamousse:

• 150 g tuorejuustoa
• 0,5 dl sokeria
• 1 tl vaniljasokeria
• 2 dl kermaa
• 200 g valkoista suklaata

Mustikkamousse:

• 200 g maustamatonta tuorejuustoa
• 0,5 dl sokeria
• 1 tl vaniljasokeria
• 5 liivatetta + tilkka vettä
• 2 dl kermaa
  300 g soseutettuja mustikoita

Vaahtokarkkivaluma 

1dl kuohukermaa 

100 g vaahtokarkkeja 

Elintarvikeväriä

Kiehauta kerma, ota pois liedeltä ja lisää vaahtokarkit. Sekoittele kunnes ne ovat sulaneet. Lisää halutessasi elintarvikeväriä. Anna hetki jäähtyä ja jämäköityä. Laita pursotinpussiin tai - pulloon. Aloita valuma reunoista ja tee sen jälkeen keskusta (jos teet koko kakun päällisen sillä). Itse tein tällä kertaa vain reunat. 

Mansikkamoussen ohjeen otin suoraa Suklaapossun sivuilta. Ai että se oli hyvää!!