Luulin saaneeni kirjan muutamaa pientä yksityiskohtaa vaille valmiiksi, mutta näinhän asia ei sitten ollutkaan. Puuttuvista sivuista päätellen, aika jolloin kirja jäi unohduksiin, ajoittuu siihen kun Hugo lähti liikkeelle. Ylimääräistä akaa ei siis ole tainnut juurikaan sen jälkeen olla. Tai energiaa.
Tämä vauvakirja on ihana ja täysin erilainen kuin ne valmiit pohjat joihin täytetään tietoja. Tähän melkeinpä kaikki pitää itse rakentaa, muutamia apulauseita tai - sanoja hyödyksi käyttäen.
 |
| Ensimmäisen sivuun sain inspiration eräästä vauvaryhmästä, missä yksi äiti oli toteuttanut samankaltaisen puun. |
 |
| Musiikki oli ja on vieläkin Hugolle mieluista. Muskari olikin yksi viikon kohokohdistamme. |
Nyt haluaisin löytää aikaa ja varsinkin insoiraatiota, jotta saisin kirjan ajan tasalle. Ihanaa tässä kirjassa on se, että sen ei tarvitse loppua ensimmäiseen vuoteen, vaan saatavilla on lisäsivuja. Itse taidan tyytyä pelkkään ensimmäiseen vuoteen, sillä vaikka kirjaa oli kiva tehdä ja muistot saa persoonallisella tavalla muistiin, on tämä minulle ehkä hieman työläs. Taisi käydä taas se klassinen, haukkasin liian suuren palan.
Haaveilen, että viimeistään joululomalla saisin inspiraatiota alla oleviin sivuihin.
Näitä selaillessani mieleni täytti taas vauva haaveet ❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti