Super herkulliset kookospallot ilman sokeria

Torstaina iski makeannälkä, mutta koska olen Miamin reissuun asti päättänyt olla ilman herkkuja (tai ainakin kovasti yritän), pistin kokeiluun sokerittomat kookospallot.

Näiden tekeminen oli helppoa ja lopputuloksena oli super herkullinen herkku.

Palloja varten tarvitset:

8-10 taatelia (itse käytin taateleita puristettua levyä)
2,5 dl kaurahiutaleita
0,5 dl kookosöljyä (jos ei välitä kookoksen mausta, löytyy kookosöljyä neutraalin makuisena)
1 rkl sokeritonta kaakaojauhetta (minä käytin foodinin raakakaakaojauhetta)
3 rkl vahvaa kahvia (minä unohdin lisätä tämän, mutta hyvää tuli)

Kuorruta pallerot kookoshiutaleilla tai kaakaojauheella

Arjen keskellä se kuuluisa oma-aika

Ketään ei varmasti yllätä, että pikkulapsiperheessä parisuhde joutuu koville. Vanhemmilla ei ole enää samalla tavalla yhteistä aikaa kun ennen lapsia. Myöskään spontaaneja menoja ei voi enää samalla tavalla sopia kuin ennen.

Äitiys on ollut itselle juuri sellaista kuin olin kuvitellutkin, haasteineen kaikkineen. Vaikka tiesin, että oma ja parisuhdeaika tulevat olemaan kortilla, on se kuitenkin yllättänyt aika ajoin, sillä odotusaikana se ei käynyt mielessäkään. Meillä oli selvät sävelet raskausaikana, että kun vauva on syntynyt, tulee isä töiden jälkeen kotiin, jotta minä pääsisin kävelylle tai muuten hetkeksi tuulettamaan päätäni. Noh, kaikki ei todellakaan mennyt kuten suunnittelimme. Mies olikin väsyneempi kuin ajatteli olevansa, joten hän halusi myös levätä tai käydä lenkillä. 

Kaveripiirissäni alkaa olla paljon lapsia ja osalla onkin enemmän kuin yksi. Siinä alkaa pohtia omaa parisuhdetta ja aikaa kuinka ajatteli vain itseään tai kumppania. Nyt keskipisteenä on ja pitääkin olla lapsi tai lapset. Mutta kuinka huolehtia tarpeeksi parisuhdeajasta ja mikä on ylipäätään tarpeeksi?

Vauvan synnyttyä elimme omassa vauvantuoksuisessa kuplassamme, mutta sitten tuli aika kun kaikki toisessa ärsytti. Riidan aiheet kasautuivat. Kotona oli liian sekaista, pyykit laittamatta, molempia väsyttää ja nälkäkin olisi.

Kuinka hoitaa parisuhdetta

Ainakin minä itse olen jo jonkin aikaa tietoisesti halunnut hoitaa parisuhdettani. Koetan huomioida puolisoa jollain mukavalla tavalla. Esimerkiksi tuon kaupasta jotain mistä tiedän hänen pitävän, siivoan tai teen ruokaa, jotta olisi mukava tulla töitä kotiin. 

Kodin Kuvalehdellä oli hyvä artikkeli koskien parisuhdetta ja kuinka löytää taas kipinää. Artikkelin voit lukea tästä.

Yhteistä aikaa meillä on onneksi pääsääntöisesti joka ilta, kun laitamme lapsen nukkumaan. Katsomme yhdessä televisiota ja onkin hyvä että meillä on suht sama maku ohjelmien suhteen. 

Yhteistä aikaa kahden kesken ei ole rajattomasti, enkä kyllä kaipaakkaan mitään erityistä. Edellä mainittu telkkarin katsominen yhdessä iltaisin ja se ihan tavallinen perhearki kelpaa oikein hyvin. Mutta kyllä yksin tai yhdessä on kiva päästä tuulettumaan aika-ajoin. 

Olen kokenut huonoa omatuntoa siitä, että mieheni kanssa pyydämme isovanhempia ottamaan Hugon yökylään, jotta pääsemme viettämään ystävien kanssa aikaa tai vaalimaan parisuhdetta. Toki tästä ei pitäisi tuntea huonoa omatuntoa, sillä aina molemmat osapuolet; mummo ja lapsi ovat nauttineet yhteisestä ajasta. 

Kun menen yksin ystävieni kanssa tuulettumaan ja mieheni on poikammekanssa, teen sen hyvällä mielellä. Onhan lapsi toisen vanhempansa kanssa, joka on aivan yhtä tärkeä ja kykenevä huolehtimaan kaikista tarpeista. 

Olen nimittäin törmännyt niihinkin keskusteluihin, että ihmetellään miten äiti voi lähteä ulos kun on pieni lapsi, tai puolisoa pitäisi kauheasti kiitellä lapsen hoidosta. Miksi ihmeessä pitäisi kiitellä hoidosta? Isä on lapsen vanhempi, ei lastenhoitaja! 

Toki usein kiitän miestäni siitä, kuinka ihana isä hän lapsellemme on. On ihana kasoa kuinka nämä kaksi leikkivät ja hassuttelevat yhdessä. Olen onnekas! 

Allekirjoitan täysin ajatuksen "Kun parisuhde voi hyvin, lapsikin voi hyvin." 

Päätimme jo raskausaikana, että emme laita parisuhdetta tauolle ruuhkavuosien ajaksi. Onneksi tämä päätös on pitänyt, vaikka ei aina itsestään selvää tai helppoa. Kyllä vajaaseen kahteen vuoteen on mahtunut vaikeitakin aikoja, mutta yhtä köyttä vetäen ne selvitään. 

Tutti meni "rikki"

Tutista luopuminen on ollut meidän perheessä ajatuksen tasolla jo pitkään. Hugo ei ollut niitä lapsia, jotka itse jättävät tutin pois. Oikeastaan aika päin vastoin, sillä tutti oli viimeiseen asti todella tärkeä.

Meillä oli jo jonkin aikaa sitten vaihe, jolloin päiväunet tai yöunet saatettiin mennä ilman tuttia, mutta sitten ne loppuivat kuin seinään. En nähnyt syytä, miksi vielä puolitoista vuotiaana olis ollut tarve luopua. Pidin kuitenkin itse kahta vuotta sellaisena rajapyykkinä, että ennen sitä täytyy siitä kuitenkin luopua. 

Pahaksi onneksi poika kuitenkin sairastui joulukuun puolessa välissä enterorokkoon ja jos mahdollista, tutista tuli vieläkin tärkeämpi. Sen perään kyseltiin jatkuvasti taudin vielä mentyä ohi.

Olimme päättäneet joululomalla totuttaa Hugon nukkumaan omasaa sängyssä ilman, että hän tulee enää yöllä meidän viereemme, joten tutista luopumista piti hieman siirtää edelleen.

Ennen loppiaista kuitenkin päätin, että nyt se tapahtuu. Tutti menisi "rikki". Niinpä päiväunien jälkeen leikkasin tutista palan pois. Näytin tuttia Hugolle ja siinä yhdessä ihmettelimme sen rikkoutumista. Kerran hän laittoi sen suuhun, mutta otti äkkiä pois ja sysäsi sen minulle.

Siinä sitä ihmeteltiin ja puhuttiin kuinka Hugo on iso poika ja kuinka vauvoilla on tutit. Lopuksi Hugo vei itse tutin roskiin.

Ensimmäistä yötä ja päiväunia lukuunottamatta meillä on mennyt hienosti. Välillä tuttia kaivataan toki enemmän, mutta meillä siihen auttaa puhuminen. Mitä tutille tapahtui? Mihin se sitten laitettiin?

Oli mielenkiintoista, että kotona ilman tuttia ensimmäiset päiväunet ottivat todella koville, sillä päiväkodissa tuttia ei ole ollut kuukausiin. Onneksi nykyään nekin onnistuvat hyvin. Hieman unet ovat kyllä lyhentyneet. 

Uskon, että yöunet vielä paranevat, mutta tällä hetkellä Hugo näkee unia ja puhuu paljon unissaan. Tämän myötä varmasti tutittomuus tekee sen alkuvaiheessa, että hän myös helpommin havahtuu ja silloin huutelee äitiä ja isiä. 

Toiveet on kuitenkin korkealla, että pikkuhiljaa saisimme luopua patjasta lattialla. Toki viime yönä sain nukkua omassa sängyssä jopa 03.30!

palautuminen synnytyksestä, mikä on lopputulos

Viikko sitten kävin Lauttasaaressa Organic Spiritissä lantionoohjan/erkauman tarkistuksessa vielä kerran. Yhteensä olen käynyt siellä nyt neljä kertaa. Synnytyksestä tulee vajaa kuukauden päästä kaksi vuotta täyteen. Palautuminen ei tapahtunut niin nopeasti kuin ajattelin, tai olisin toivonut. Välillä olin jopa epätoivoinen palaudunko ollenkaan ennalleen.

Sektiohaava parani mielestäni nopeasti ja kipulääkkeet pystyin lopettamaan noin viikossa. Paino lähti vähitellen laskuun, mutta erkauman vuoksi vatsaa jäi, enkä pystynyt kuntoilemaan normaalisti. Myös ehkä liian aikainen treenaamaan lähtö saattoi hidastaa toipumista ja erkauman kiinni menoa.

Organic Spiritin Anna on ihan loistava. Kävin ensimmäisen kerran vastaanotolla kun synnytyksestä oli kulunut 3kk ja silloin sain harjoitteita, joilla erkaumaa ja lantionpohjan lihaksia saa treenattua. Tein niitä, mutta selkeästikään en tehnyt niitä tarpeeksi. Täytyy myöntää, että olen aika laiska tekemään pitkäjännitteisesti tämän tyyppisiä harjoituksia. Olisi kyllä pitänyt, mutta se on helppo sanoa jälkikäteen. 

Anna on myös osteopaatti, joten hoidon yhteydessä hän käytti myös sitä taitoa minuun. Nyt vihdoin pystyn huokaisemaan helpotuksesta ja voin alkaa liikkumaan normaalisti vatsalihaksia käyttäen. Tietysti pitää olla aluksi varovainen ja aloittaa maltilla. Ihanaa on, että erkauma on nyt vihdoin kuroutunut umpeen! Olen varma, että myös neurokineettisellä terapialla oli oma vaikuttava osansa palautumisessa. 

Jos osteopatia kiinnostaa tai sinulla on tarve erkauma /lantionpohjan lihasten tarkistukseen, suosittelen käymään Organic Spiritin nettisivuilla ja tutustumaan palveluihin.

Merenneitokakku kummitytölle, kakuntuoksuista sunnuntaita

Tänään juhlimme kummityttömme kahdeksatta syntymäpäivää. Ihan mieletöntä, että siskontyttö on jo kahdeksan! Aika rientää niin nopeasti. Ajan kulumisen huomaa varsinkin lasten kasvamisesta.

Koska kummilapseni saavat aina haluamansa kakun juhliin, oli perjantaina aika kaivaa leivontatarvikkeet kaapista. Tämä kakku oli sisältä maitosuklaa-vanilja  ja koristeiksi toivottiin merenneitoteemaa.

Olen vuosien saatossa hankkinut melkoisen kokoelman leivonta tarvikkeita, joten kyllä tähän teemaan sopivia välineitä löytyi. 

Muoteilla saa ihanan näyttävät koristeet kakun päälle ja reunoille. 

Tuorein hankintani, sweet stamp kirjaimet, joilla saa maalattua tekstiä mm. Kakkuihin, pääsi nyt ensi kertaa käyttöön. Tämä vaatii vielä harjoittelua, sillä kuorrute jäi osittain kiinni kirjaimiin, tehden pinnasta epätasaisen. Ensikerralla täytyy painaa kirjain pehmeämpään massaan.

Pyrstöt maalasin ensin air brush maalausruiskulla ja sen jälkeen viimeistelin kultamaalilla pensseliä käyttäen. 

Olipa hauska tehdä kakkua. Seuraavaksi täytyykin alkaa pohtia Hugon 2v kakkua. Mikähän siitä mahtaa tulla? 

Rentouttavaa sunnuntaita ❤️

Taapero luistimilla

Eilinen 1.1.2020 oli pojalle ja tietysti vanhemmille jännittävä päivä. Hän sai jalkaansa ensimmäistä (toivottavasti ei viimeistä) kertaa luistimet.

Miten söpöt nämä pienet hokkarit olivatkaan!

Itku meinasi tulla, mutta vain sen aikaa kun laitettiin luistimet jalkaan. Voi sitä ihmetystä kun mentiin jäälle.

Pikkuisen totisena isin sylistä katsellaan. 

Kovasti nauratti aina kun jalat olivat lähteä alta. Pikkuisen sitä koitettiin myös tepsutella, mutta enemmän luistimet vetivät tyhjää ja Hugo etuvetoisesti. 

Montaa minuuttia emme ensimmäisellä kerralla olleet, jotta kokemuksesta jäisi varmasti hyvä mieli. Nauruun ja muiden luistelijoiden ihmettelemisen oli hyvä lopettaa. Ehdottomasti menemme pian uudestaan. 

Vuosi vaihtui

Uusi vuosi on vaihtunut ja sitä juhlittiin ystävien ja heidän lastensa kesken. Kyllä on uuden vuoden juhlinnat muuttuneet lasten myötä, mutta hauskaa oli edelleen. Vaikka mukana oli vauvasta viisivuotiaaseen, oli meno niin rauhallista kuin se lapsien kanssa voi olla. Leikin riemua ja ruoasta nauttimista. Oli ihana katsoa kuinka Hugo piti raketeista, eikä niiden pauke pelottanut yhtään. Kotimatkalla jopa pysähdyimme kodin viereiselle urheilukentälle katsomaan muutamia upeita raketteja ennen kotiin menoa. Raketeista puhuttiinkin paljon vielä tänäänkin.

Mennyt vuosi piti sisällään suuria asioita meidän perheelle:

1. Hugo täytti 1 vuotta

Vauvavuosi päättyi ja alkoi elämä ihanan, suloisen ja aktiivisen taaperon kanssa.

2. Uuden asunnon osto ja muutto uuteen kotiin 

Myimme vanhan asuntomme 2018 joulukuussa ja muutimme väliaikaisesti äitini luokse. Uusi asunto löytyi maaliskuussa ja muuttamaan pääsimme toukokuun lopussa. 

3. Töihin paluu ja päiväkodin aloitus

Elokuussa uudenlainen arki alkoi kun minä palasin vanhempain vapaalta töihin ja Hugo aloitti päiväkodissa. Se oli jännittävää aikaa, mutta sujui hyvin. Saimme olla terveinä koko syksyn ja vasta loppuvuoden aikoihin pöpöt saivat meidätkin kiinni. Päiväkodissa taas ei olisi voinut sujua paremmin. Ihana opettaja ja hoitajat tekivät aloituksesta helppoa meille!

4. Puheen kehitys

Viime vuoden aikana Hugon puhe kehittyi valtavasti ja sen myötä kommunikointi on puolin ja toisin helpottunut. Sanojen määrä ja lauseet tulivat vauhdilla kun hän päätti avata sanaisen arkkunsa. Innolla seuraamme kuinka se edelleen kehittyy.

Toiveita vuodelle 2020

Tälle vuodelle minulla on suuret odotukset, koska viime vuosi oli hyvä, täytyyhän uuden olla aina parempi. Uuden vuoden lupauksia en sen suuremmin ole koskaan tehnyt, mutta yhteisen ajan vaalimista perheen ja ystävien kesken aioin toteuttaa. Ja kuka tietää mitä muuta vuosi 2020 voisi meidän perheelle tarjota.

Meillä on maalis-huhtikuun taitteeseen reissu lämpöön tiedossa, jota odotamme jo kovin. Sitä ennen kuitenkin juhlimme pojan 2v juhlia. Nyt sain mieheltänikin luvan virallisesti alkaa suunnittelemaan niitä. Rakastan leipoa, suunnitella ja toteuttaa juhlia. Tänä vuonna on myös viides hääpäivämme, joten syytä juhlaan riittää.

Ihanaa alkanutta vuotta ihan jokaiselle ❤️

Näyttävä diy joulukoriste

Tein lasten kanssa töissä näyttäviä joulukoristeita, joita on lisäksi todella helppo tehdä ainakin viisivuotiaasta ylöspäin.

Tarvitset:

A4 papereita 6 kpl
Kynä
Sakset
Liimaa
Lankaa
(nitoja, ei välttämätön)

1. Taita A4 isoksi kolmioksi ja leikkaa ylijäämä paperi pois

2. Taita iso kolmio vielä puoliksi, jotta siitä tulee pienempi neliö ja piirrä kuvan mukaisia viivoja 6-8kpl.

3. Leikkaa viivaa pitkin. Ole tarkkana, että lopetat ennen reunaa! 

4. Avaa paperi varovasti. 

5. Taita nyt sisimmän neliön kulmat päällekkäin ja liimaa ne yhteen 

6. Käännä paperi toisin päin ja taita nyt sisimmät sakarat yhteen 

7. Käännä taas paperi toisin päin ja liimaa seuraavat sakarat yhteen. Jatka kääntämistä ja suikaleina yhteen liimaamista kunnes viimeisetkin suikaleet on kiinnitetty yhteen. Ole tarkkana että olet kääntänyt joka toisen toiselle puolelle ja joka toisen toiselle. 

7. Tarvitset yhteensä kuusi paperia yhden kokonaisen tähden tekoon. Kun kaikki kuusi sakaraa on valmiita liimaa tai nido nitojalla yhdestä reunasta kaikki kiinni yhteen.
Sen jälkeen nido tai liimaa ulommat sivut yhteen jokaisesta sakarasta, jotta ne kiinnittyvät myös reunasta. 

Valmiin tähden voi laittaa vaikka ikkunaa koristamaan 

Tuttu arkiruoka pienellä tuunauksella

Helpot, nopeat ja vähällä vaivalla valmistetut arkiruoat ovat parhaita. Erityisesti jos siihen lisää vielä tässä tapauksessa sohvan pohjalla olevan äidin. Mies ja taapero tulevat kohta nälkäisinä kotiin, eikä voimat riitä ihmeisiin. Onneksi jääkaapista löytyi ainekset helpoon ja koko perheelle maistuvaan ruokaan, pienen twistin kera.

Kyse on tietenkin makaronilaatikosta. 

700g Jauhelihaa 10%
5dl täysjyvä makaronia
Suolaa
Pippuria
Sipulia
Tomaattia siivuina
Juustoraastetta

175 astetta ja 45 minuuttia uunin alatasolla. Folio päälle ja annetaan vetäytyä hetken aikaa.

Perinteitä oman lapsen kanssa

Minulle joulu on perinteiden aikaa ja haluan vaalia niistä tärkeimpiä. Olen aiemmin kertonut, että rakastan joulua ja sen tuomaa tunnelmaa ja perheen yhteistä aikaa.

Kuusi

Päätin piristää meidän viikonloppua sillä, että hankimme joulukuusen jo tässä vaiheesa. Oman lapsuuden perinteen mukaan kuusi hankittiin vasta pari päivää ennen aattoa ja vasta aaton aattona se tuotiin sisään. Sitä ennen se kuusi sai olla ulkona varastossa yön yli vesisasvissa.

Bauhausista löytyi tuuhea ja sopivan pieni kuusi

Itse kuitenkin haluan nauttia kuusen huumaavasta tuoksusta ennen joulua, varsinkin siksi että, aatto ja joulupäivä vietetään isovanhemmilla.

Meilläkin kuusi oli yön vesisasvissa tankkaamassa vettä. Perjantaina aamupäivällä toin kuusen sisälle sen jälkeen kun Hugo oli nukkunut päiväunet. Kuusta ihmeteltiin ja neulasia tutkittiin. Oli ihana seurata toisen hämmästystä ja tutkimista.

Minä laitoin valot ja tähden kuuseen, mutta yhdessä laitoimme pallot paikoilleen. Ihanaa, miten pieni halusi ja osasi olla mukana.

Ihanan keskittynyt rakas ❤️

Poseerausta kesken koristelun 

Piparien leivontaa 

Toinen ehdoton jouluun kuuluva on piparien suloinen tuoksu kotona. Itse en niin välitä piparien syömisestä, mutta leivonta on hauskaa. Muistan lapsuudesta, että joka joulu leivottiin äidin tai mummin kanssa. 

Meillä kotona on leivottu piparitalo niin monta vuotta kuin muistan. Äiti vieläkin leipoo sen, vaikka isän kuoleman jälkeen ei kukaan enää nakerra sitä salaa tai odota malttamattomana Tapaninpäivään, että sen saa syödä. 

Ensimmäinen yhteinen leivontahetki meni todella hyvin. Paljon paremmin kuin olisi kuvitella voinut. Hugo valitsi muotit ja minä vähän ohjasin mihin muotti asetellaan. Sitten ihana pieni painoi itse muottia ja nosti sen pois. Kaulimisen teimme yhdessä. Hugo piti kiinni kahvoista ja minä painoin keskeltä. Lopulta myös se paras hetki, eli taikinan maistaminen. Sitten roikuttiin uunin vieressä ja odotettiin piparien paistumista.

Itsetehdyn piparitaikinan ohje

1,5 dl siirappia
2 tl kanelia (Ceylon)
1tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
1tl inkivääriä
1 dl sokeria
125d voita
1 muna
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
5,5 dl vehnäjauhoja

Meillä on vuosia tehty tämän ohjeen mukaan. Siitä tulee ihan parasta taikinaa ❤️

Sairastelu jatkuu, nyt tuli enterorokko kylään

Alku viikosta jo luulin, että meidän perheen sairastaminen olisi ohi. Mutta ei.. Maanantain ja tiistain välisenä yönä Hugolle nousi kuume. Onneksi ihana mummu pystyi hoitamaan Hugoa, sillä molempien meidän oli aika lailla oltava töissä. Pieni kuumeinen potilas oli viihtynyt suurimman osan päivää sylissä ❤️ voi parkaa!

Zurichistä ostettua lumipalloa on ihana katsoa

Saimme sovittua, että mieheni olisi kotona keskiviikon ja minä tarvittaessa torstaina ja perjantaina. Tiistaina aamupäivä näytti lupaavalta, mutta päiväunien jälkeen suun ympärille ilmestyi rakkuloita ja punaisia pisteitä. Pieni epäilys enterosta heräsi. Hankalan yön jälkeen totesimme, että kotona olo jatkuu. Mummo oli jo illalla hälytetty valmiuteen, että hän tulee aamulla muutamaksi tunniksi, että pääsen käymään töissä.

Pieni rakas potilas 

Vaikka liputan kunnallisen terveyspalvelun puolesta, on lapsen kanssa vakuutus niin kätevä. Nopeasti ja helposti saa varattua ajan lääkärin. Ennen töistä lähtöä varasin Terveystalosta tutulle lastenlääkärille ajan. Kun astuimme vastaanotolle, lääkäri totesi heti, että enterorokkohan se meille tällä kertaa on tullut kylään. Kun Hugoa tukittiin, oli lisää näppyjä aamun aikana tullu käsiin, reisiin, pyllyyn sekö suuhun. Onneksi ne eivät tuntuneet vaivaavan kauhean paljon. Lääkäri kuitenkin kehotti antamaan särkylääkettä herkästi. Ruokakaan ei ole oikein aamupuuroa lukuunottamatta maistunut,smoothieita ja jogurttia lukuunottamatta. Onneksi sentään jotain on mennyt alas. Varmasti normaali ruokahalu palaa kun rakkulat paranevat. 

Meno kotona päiväunien jälkeen oli kuitenkin sen mukaista, että ei olisi uskonut taaperon olevan sairas. Huomenna ajattelinkin, että menemme ulos leikkimään vähäksi aikaa, mikäli olo sen sallii. Kuulemma voi tehdä normaaleja asioita sen puitteissa mikä olo lapsella on. Aiomme myös koristella joulukuusen, jonka haimme tänään. Saatammepa leipoa pipareitakin. 



Ihan itse sahasin palan pois ja pussitin

Vaikea kuvitella, että joulu on jo ihan lähellä. Enää ensi viikko töitä ja päiväkotia, sitten alkaa reilu kahden viikon loma!

Kyllä tämä tästä ❤️

Joulutunnelmaa satumaisesta Zurichistä

Meidän puolikuntoinen perheemme lähti perjantai aamuna 04 aikaan ajamaan lentokentälle. Vihdoin oli lähdön aika kauan odotetuille joulumarkkinoille Zurichiin. En ole ennen ollut Sveitsissä, enkä sen puoleen Tallinnaa kauempana joulumarkkinoilla, joten odotukset olivat tietysti korkealla. Meidän perheen lisäksi molempien äidit lähtivät myös mukaan. Toiveissa olikin, että jos saisimme toisena iltana käydä vaikka viinilasillisella.

Lennot menivät todella hyvin. Meillä oli menomatkalla vaihto Arlandassa. Tuntuu hölmöltä, että näin pienen välimatkan takia on välilasku, mutta suorat lennot olivat usean satasen kalliimmat, joten näillä mennään. Parasta Hugon mielestä matkassa oli varmasti bussi, jolla menimme Ruotsin päädyssä päästäksemme koneesta terminaaliin. 

Hotellimme St. Joseph (iso suositus), oli loistavalla sijainnilla. Lisäksi plussaa aamiaisesta, joka kuului huoneen hintaan. 

Olin etukäteen ottanut selvää markkinapaikoista

1. The Christkindlimarkt rautatieasemalla 

Joulun tunnelmaa löytyy suoraa rautatieasemslta, jonne on pystytetty ihanat pienet mökit myyntipisteiksi. Myyntipisteitä on 150, joka tekee siitä Euroopan suurin sisätiloissa olevan joulumarkkinapaikan. Täältä löytyy mm. Satumainen Swarovski kristallein koristeltu joulukuusi.

Hugon suosikki oli kuitenkin karuselli. Itku tuli kun piti lähteä pois.

2. Joulutori vanhassa kaupungissa

Zurichin vanhakaupunki oli hurmaava pikku katuineen. Lapsiperheille erityisen sopivaa oli se, että sen kaduilla ei saa ajaa autoilla. Ihana tunnelma välittyi kauniista arkkitehtuurista ja valoista, joita oli kaikkialla. Täällä oli ehkä kaikkein väljimpää, vaikka kyllä väkeä riitti iltaisin myös täällä. Hienon vanhasta kaupungista teki myös sen, että se oli laajalla alueella. Pienen aukion sijaan. 

Mummojen välissä oli hyvä kävellä 

Upeaa valojen loistoa 

3. Wienachtsdorf

Tämä näyttävä ja ihmisiä täynnä oleva paikka löytyi aivan Oopperatalon kupeesta. Upeat valot, tuoksuvat ruoka- ja juomakojut vetivät ihmisiä puoleensa. Vaikka täällä oli kova tungos, pääsi siellä aika hyvin kiertämään ja katselemaan. Tietysti omaa haastetta antoi taapero, joka halusi juosta joka paikkaan. Löytyipä täältä karuselli, jossa kävimme ratsastamassa hevosella. Kävimmepä myös ihmettelemässä kokonaista kauppaa täynnä joulukuusen koristeita sekä luistinrataa. 

 

Upeita koristeita Kauppa täynnä 

Aito tuli tuo lämpöä ja tunnelmaa 

Karusellissa

Päästiinpä sitä tutustumaan poliisiautoon ja laittamaan pillit päälle

Tätä hurmaavaa ajoneuvoa ajoi joulupukki

Kaiken kaikkiaan upea reissu ja upea maa. Toki edullisimmista päästä Sveitsi ei ole, mutta emme lähteneetkään shoppaillumielellä. Silti jotain pientä tarttui mukaan. 

Tämä ihana lumisadepallo musiikilla löytyi vanhasta kaupungista, aivan hotellimme tuntumasta. Näin tämän ensimmäisenä päivänä ja lähtiessämme kävin sen ostamassa. Nyt se korostaa olohuoneessamme. 

4. The Zurich City Christmas Market 

Markkinapaikka sijaitsee aivan Bahnhofstrasse - kadun varrella, keskellä ostoskatuja. Markkinat jäävät kahden ison tavaratalon (Jelmoli ja Globus) 

väliin, joten tämä on shoppailijan ykkösvalinta.

Me emme kuitenkaan täällä viettäneet sen enempää aikaa kuin pyörähdimme katsomassa millainen tunnelma on. Varsinkin lauantaina paikka oli liian täynnä minun makuuni. 

5.The Werdmühleplatz Christmas Market

Hieman Bahnhofstrasselta pois lähdettäessä löytyy pieni alue, jossa oli samankaltaisia ruoka ja käsityökojuja kuin muuallakin, mutta tämän paikan erikoisuus oli " laulava joulukuusi". Aukiolle oli kasattu kuusen oksista ylöspäin kasvava rakennelma jossa tietyin kello ajoin on ihmisiä laulamassa joululauluja. Me kävelimme tästä vain pikaisesti ohi, joten tämä jäi oikeastaan kokonaan näkemättä. 

Ennen kotiinlähtöä 

Vielä viime hetkillä päätin haluta ostamaan - mitäs muutakaan, kuin suklaata! Hotellilta saadusta vihkosesta löysin kupongin, jolla liikkeestä sai neljä tryffeliä. 

Lindt liikkeestä löytyi valtava valikoima käsin tehtyjä tryffeleitä

Saimmepa maistiaisen vasta valmistuneesta konvehdista

Koska rakastan hyvää suklaata, olisi ollut rikos olla ostamatta sitä. Liike itsessään oli myös nähtävyys.

Kaiken kaikkiaan Zurich oli maaginen ja ihanaa joulutunnelmaa täynnä oleva paikka. Ihmiset ottivat ystävällisesti vastaan ja lapsen kanssa oli helppo ja mukava matkustaa. Tämä sinänsä oli helottavaa, koska pidämme matkustelusta ja seuraavakin matka on jo tiedossa maaliskuun lopussa.

Pääsinpä toisena iltana odotetulle viinilasilliselle miehen kanssa ❤️