Viime päivät ovat olleet aika moisia. Kuten edellisessä postauksessani (postauksen pääset
täältä) kerroin, että minulla todettiin Covid-19. Minä lukeudun ilmeisesti niihin onnekkaisiin, jotka sairastavat taudin oireettomana tai vähäoireisena, sillä kahden viikon karanteeni ei ole vielä ohi, joten varmaksi vielä ei voi sanoa olenko oireeton loppuun asti. Olen nyt joka aamu ja ilta tutkiskellut, että nytkö alkaa kivut ja säryt, mutta onneksi ei toistaiseksi mitään normaalista poikkeavaa. En osaisi mistään arvata, että tauti minussa on.
Mieheni kävi myös testeissä ja testitulos oli helpotukseksemme negatiivinen!!
Miten päivät saa kulumaan?
Meille tämä karanteeni on sinällään uutta, sillä edellisellä kerralla kun olimme karanteenissa yleisten ohjeiden suosituksista (emme tietenkään olleet silloin kipeitä), minä ja Hugo kävimme töissä ja päiväkodissa. Mieheni teki töitä kotona. Niinpä emme olleet lukittuna neljän seinän sisälle päivisin. Illat olivat helppoja kun koko päivä oli nii sanotusti normaali rytmi.
Nyt tuntuu, että alkuun sää ei ole ollut puolellamme, sillä sade on ainakin meillä päin piiskannut luontoa viime päivät, eikä siis ulkonakaan ole huvittanut paljon olla. Tai ehkä se nimen omaan on ollut meidän puolellamme, jotta olemme voineet ulkoilla ilman pelkoa muihin törmäämisestä.
Kaipaan silti niitä kuivia päiviä kun ulkoilla voi enemmän ja mennä metsäretkelle ilman, että vettä valuu nenää pitkin. Tai puhallella saippuakuolia ja potkia palloa omalla pihalla.
Minua kyllä huolettaa se, kuinka välinpitämättömiä ihmiset ovat turvaväleistä. Ei virus ole mihinkään vielä kadonnut, joten varsinkin tuntemattomiin olisi hyvä edelleen pitää välejä. Nyt kun itse on karanteenissa ja välttää kaikkea kontaktia, siihen kiinnittää huomiota. Hyvä esimerkki eilseltä kun kävimme aamulla leikkipuistossa (saimme ohjeen, että voi käydä kunhan ei tapaa muita tai ole lähelläkään ketään). Kävelimme kotiinpäin ja kiersimme kaikki mahdolliset vastaantulijat kaukaa, vaihtaen kulkureittiä ja melkeinpä jopa puskaan hypäten. Oli tilanne, että kaksi huomattavasti vanhempaa rouvas henkilöä kulki takanamme. Huomasin, että he kulkevat kovempaa joten poistuimme tieltä antaen heille mahdollisuuden ohittaa meidät. Vastaan tuli myös pariskunta koiraa ulkoiluttaen. Ajattelin samalla, että odotamme myös heidän ohi menoa ja sitten jatkamme matkaa. Mutta mitä vielä! Rouvat pysähtyvät ja pysäyttävät koiranulkoiluttajat, jäävät keskelle tietä, eikä turvaväleistä ole tietoakaan. Siinä he ihastelvat ja taputtavat koiraa eikä kiire ole mihinkään. Me odotamme ja odotamme. Kun viimein kaikki lähtevät liikkeelle, huhuilee koitan omistaja, ettei koira ole vihainen. Huokaan hiljaa ja huikkaan, että emme me sitä pelkää, vaan pidämme reilua turvaväliä karanteenin vuoksi.
Noh, onneksi pääsemme jatkossa takapihalle tai metsään, jotta voidaan välttää tällaisetkin kohtaamiset.
metsäretkelle lähdössä ❤️
poimittiin mustikoita suuhun ja kippoon piirakkaa varten.
Päivisin olemme nyt katsoneet aika paljon Pipsa Possua ja uutena Palomies Samia. Vastapainoksi tv:n katselulle teemme myös majoja, muovailemme ja leikimme duploilla, Ryhmä Hau leluilla sekä paloautolla. Olemme riisuneet olohuoneen lelujen paljoudesta, jotta Hugo keskittyisi yhteen leikkiin kerrallaan. Myös pojan huoneessa on vähän tehty muutoksia ja sisustus on kesken. Nyt onkin aikaa muovata sitä toimivaksi!
Niin ja onpa Hugo oppinut kuivaksi! Eli jotain hyvää tästä kotona olemisesta löytyy.
Mutta kyllä tässä alkaa laskea päiviä ja tunteja siihen kun karanteenin purkusoitto tulee! Vielä kolme kokonaista päivää!
Miten kaupassa käynti hoituu?
Kaupassa käynti myös tuotti hieman hankaluutta, koska koko lähipiiri on karanteenissa altistumisen vuoksi, vaikka kaikilla on testit näyttäneet negatiivista.
Päätimme ottaa pienen tauon jälkeen Prisman kotiinkuljetuksen avuksi. Olen aiemmin käyttänyt K-Citymarketin palveluja tässä asiassa (postauksen löydät
täältä), mutta nyt kun Prismalta saa noutopalvelun lisäksi myös kotiinkuljetuksen, päätin tilata sieltä. Käytämme muutenkin enemmän S-ryhmää jokapäiväisissä ostoissa, vaikka valikoima on usein K-ryhmässä monipuolisempaa.
Tilaus oli nopeaa ja helppoa. Laatu oli hyvää, mutta suuri pettymys oli, kun tilaamani jäätelöt eivät tilauksesta löytyneetkään. Olin heti asiakaspalveluun yhteydessä ja he selvittelivät asiaa. Kuljettaja ei ollut huomannut pakasteita. Sain kuitenkin täydellistä asiakaspalvelua, kun keräilijä itse toi jäätelöt meille kotiin ❤️. Olin toivonut, että jos vaan on mahdollista seuraavassa kuljetuksessa saada ne meille, niin ensisijaisesti haluan ne enkä hyvitystä tuotteen hinnan verran. Olin siis ikionnellinen kun sain jäätelöt ovelle.
Suuri yllätys oli, kun sain vielä sähköpostia S-ryhmältä, jossa pahoiteltiin ja tarjottiin seuraava keräys+kuljetus veloituksetta. Tätä voi jo kutsua erinomaiseksi asiakaspalveluksi! Vaikka olin täysin tyytyväinen kun sain ne jäätelöt. Noh, teimme uuden tilauksen ja näillä pitäisi selvitä karanteenin loppuun.
Harvinainen yhteiskuva eräältä karanteeni aamulta, kun kissamme Lacu hyppäsi aamulla meidän viereen sohvalle rapsutettavaksi. Lacu on aina karttanut Hugoa, mutta ilmeisesti karanteeni on lähentänyt myös näitä kahta.
Olen odotellut sairaslomatodistusta, jotta voin sen toimittaa työnantakalle. Sanoivat, että viime perjantaina olisivat sen lähettäneet, mutta eipä vaan kuulu. Eilen illalla sitten mieheni kävi postilaatikolla ja siellä oli hänelle kirje. Se oli karanteeni ilmoitus, ja ilmoituksesta selvisi, että hänellä ja Hugolla karanteeni jatkuukin vielä viikon siitä kun minulla loppuu. Tämä siis siitä syystä, että en ole voinut edes loppuvaiheessa heitä tartuttaa. Tämä oli sitten meidän yhteisille suunnitelmille viimeinen naula arkkuun. Miehellä nimittäin loppuisi loma karanteenin loputtua.
Pettymys oli kyllä melkoinen ja minuun se iski aika rankasti. Ehkä myös nyt sitten purkautui myös se Miamin pettymys. Täytyy toivoa, että elokuun vkl menot (kavereiden kanssa mökki viikonloppu ja hääpäivän vietto) eivät enää peruunnu minkään vuoksi. Tärkeintä kuitenkin että olemme terveitä ja minä edelleen oireeton.
Mies nyt sitten perui viimeisen lomaviikkonsa ja aloittaa työt aikaisemmin, jotta saamme alkusyksystä yhteistä lomaa. Muuten olisi loma ollut siinä. Työnantaja oli sanonut ettei loma siirry karanteenin vuoksi. Nyt vietetään sitten tämän kesän viimeisiä lomapäiviä yhdessä.
Ihanaa viikonloppua ❤️
